Energiatehokkaat IT-järjestelmät säästävät rahaa ja maapallon resursseja
Kolumni 30.05.2022
ICT-alan pitäisi olla nykyistä vihreämpää. Pitkään on ajateltu, että jos jokin on digitaalista, se on vihreää. Kun luonnonvaroja kuluttava tuote tai tuotanto digitalisoidaan, säästetään muun muassa raaka-aineita ja energiaa. Ohjelmisto itsessään saattaa kuitenkin kuluttaa energiaa paljon enemmän kuin olisi tarpeellista. Olemme huolissaan siitä, että maailmassa palaa valtava määrä energiaa hukkaan erilaisten digitaalisten ratkaisujen takia.
Tulevaisuudessa auditoimme asiakasyritysten omia järjestelmiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että itse järjestelmä ja ohjelmistokehitysprosessi puretaan palasiin ja käydään läpi kaikki osa-alueet, joissa voidaan kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen. Lopputuloksena nähdään, kuinka paljon energiaa eri toimenpiteillä voi säästää. Ohjelmiston optimointi saattaa maksaa sen kokoluokasta riippuen joitain kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, mutta samanaikaisesti säästöt voivat olla sadoissatuhansissa tai jopa miljoonaluokassa. Tulevaisuudessa ohjelmistokehitys kiinnostaa tuotekehitystiimin lisäksi myös säästöjä etsivää talousjohtoa, vihreää ajattelua vahvistavaa yhteiskuntasuhdejohtajaa ja markkinointitiimiä.
Potentiaalia energiatehokkaalle ohjelmistokehitykselle löytyy dataintensiivisiltä teollisuuden toimialoilta sekä muun muassa finanssi- ja peliteollisuudesta. Esimerkiksi kaivoslaitteet kulkevat nykyään autonomisesti ja keräävät ympäriltään valtavan määrän tietoa. Ne kulkevat sähköllä ja niiden energiankäyttö on suurta. Tällä hetkellä ICT-ala käyttää koko maailman energiasta 5–9 prosenttia ja sen käyttö kasvaa vuositasolla 6–9 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että ICT-alan globaali energiankulutus on noin 4 000 terawattituntia ja kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 8 000 terawattituntiin. Esimerkiksi Suomen koko energiankulutus oli viime vuonna 355 terawattituntia.
Parannuksia voi aloittaa ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelusta lähtien. Esimerkiksi tutkia, miten mikropalvelut toimivat yhteen ja millä ohjelmointikielellä ne on tehty tai kuinka usein serveriä käydään lukemassa. Pitääkö sen tapahtua millisekunnin välein vai riittäisikö kymmenen millisekunnin välein tai sekunnin, viiden minuutin välein tai vain tarvittaessa?
Nyt palaa jumalaton määrä energiaa palvelinkapasiteetin pyörittämiseen. Eri arvioiden mukaan vihreä softa voi säästää energiaa 30–90 prosenttia perinteiseen toteutukseen verrattuna. Energiaa voitaisiin siis säästää vähintään 1200 terawattituntia vain tekemällä asioita paremmin. Kun maailmassa on jo valmiiksi rajallinen määrä energiaa, se sama energia voidaan kohdistaa paremmin oikeasti järkevään, joka tuottaa konkreettista hyötyä.
”Kestävän kehityksen määritelmä on se, että sitä voit jatkaa ikuisesti ja ettei mikään
kärsi.”
Atoz on koostanut kolumnin Teknologiateollisuus ry:n kirjoittamasta artikkelista Onko myös koodaaminen yrityksessäsi vihreää? – tamperelainen Atoz haluaa ICT-alasta nykyistä energiatehokkaampaa.